Viisi päivää niin tämä tyttö starttaa ja tulee kotiin käymään! Viikonloppu kului aivan mahtavan mukavasti, mikä olikin odotettavaa, koska Marjukka oli täällä:). Perjantaina meillä oli siis pikkupippalot täällä alakerran juhlasalissa. Tarjolla oli tuttuun tapaan jotain naposteltavaa, juotavaa ja tanssia. Ilta kuluin mukavasti kavereiden kanssa kuulumisia vaihdellej ja jutskaillen. Jostain kumman syystä tänä iltana oli juhliin eksynyt kuitenkin myös paljon Magrebiläisiä eli Tunisia, Algeria ja Marokkolaisia. Näitäkös miehiä kovasti innosti kolme blondia suomalaista ja saimme oikein maanvaivan miehistä, kamalaa kuinka rasistiakin meistä tuli, kun yritimme hankkiutua herroista eroon. Se kävi jo ärsyttäväksi, kun joka kolmas sana oli, että te olette niin nättejä. Voi kait sitä muutakin keskustella! Onneksi loppuillasta he tajusivat ettei nyt taida pohjolan tyttöjä kiinnostaa, ja saimme olla rauhassa kavereidemme kanssa.

Luis olikin minulle jo aiemmin puhunut, että hän on tavannut brasilialaisen, joka puhuu suomea ja lupasi, että esittelee minulle tämän. Nyt miekkonen tulikin iltamiin ja Elli, minä ja Marjukka oltiin aivan innoissamme. Siitä oli 10 vuotta,kun hän oli ollut vaihdossa suomessa, mutta kieli väntyi vielä jotenkin suomensanoihin ja ymmärtäminen oli hyvää. Me oltiin ihan innoissamme ja kidutettiin poikaparkaa ja pistettiin se puhumaan suomea, vaikka innoissaan se itsekin oli.

Lauantaiaamuna päätettiin lähteä Marjukan kanssa shoppailemaan. Mentiin ensi Montmartreen ja sitten La Defenceen, eipä kummempia ostoksia tehty, mutta löysin Kimmon joululahjan, jee! Sää oli todella kurja, joten ei jaksettu sitten ihan kamalan pitkän ostiskella, joten suuntasimme kotiin laittamaan ruokaa. Lainasimme Migeliltä kattilaa ja keitimme pastat ja teimme salaatit. Sitten aloimme valmistumaan iltaa varten. Olimme menossa Opera Bastilleen katsomaan Coppeliaa, odotin aivan innolla ja onneksi Marjukkakin oli  innoissaan. Laittauduimme kauniiksi  ja lähdimme ajoissa matkaan. Tarkoituksenamme oli siis ostaa seisomapaikat, joita aletaan myymään aina 1,5 h ennen esityksen alkua. Saavuimme siinä kuuden jäljestä, kun esitys alkoi kasilta ja pääsimme jonoon sillain, että ei vielä 62 ihmistä ollut edessä. Koska 62 on määrä, joka sinne myydään istumapaikkoja. Ostimme liput ja lähdimme siinä odotellessa käymään taas jenkkityyliin Starbucksissa kahveella. 

Olimme vähän epäluulosia, että millaisetkohan paikat sitten meille tulee, jos kaikki vaan siesoo samalla tasolla, niin ei näe mitään. Mutta tämä seisomakatsoma oli aivan mahtava, se oli nouseva ja siinä oli sellaiset nojailutuet, joissa pystyi myös istumaan. Näkyvyys oli erinomainen ja baletti upea. Se oli koreografiallisesti todella hyvä ja tanssijat taitavia. Mä olin aivan innoissani, melkein hävetti, että 5 eurolla pääsi tuollaiseen. Illan  kruunasi vielä sitten vin chaud café Bastillessa  esityksen jälkeen.

Sunnuntaina päätimme lähteä Versaillesiin, aamusta ei satanut joten ajattelimme, että kai Versaillesin puistossa mukava kävellä on. Nappasimme sitten vielä Ellinkin mukaan ja suuntasimme Versaihin. Puisto oli mukava, vaikkakin täytyy käväistä keväällä vielä uudestaan, koska silloin kukkaloisto ja suihkulähteet ovat kauneimmillaan. On se kyllä silti vaan hieno ja rakennukset mahtavia. Sunnuntai-iltapäivä kului mukavasti siellä, ja kun sade taas yllätti siirryimme nauttimaan café cremet tunnelmalliseen kahvilaan.

Illalla laitoin Marjukan Ellille hoitoon, ja lueskelin hetken tämän päivän tenttiä varten, muutaman tunnin siinä sainkin sitten luettua. Illalla piti mennä aikasin nukkumaan, mutta sittenhän tää meni ihan käsille. Höpötettiin puoli neljän asti ummet ja lammet kaikesta, mutta oli se vaan niin mukavaa. Luulin, että mun tentti olisi yhdeltä, mutta sitten se olikin kasilta, joten mun yöunet jäi sitten hieman lyhyiksi ja ihan pilallehan se tentti sit meni. Mutta ei lyhyiden yöunien takia, vaan koska se vaan oli niin vaikea. En ehtinyt edes kaikkia kysymyksiä, koska viiteenkymmenen kysymykseen oli varattu vain runsas tunti aikaa. Nyt vaan toivotaan, että ne katsoo vaihtareiden tuloksia läpi sormien.

Nyt aoin mennä hetkeksi nukkumaan, koska illalla aion mennä Ellin ja sen kurssikavereiden kanssa pikkujouluja viettämään.