Piti mennä nukkumaan, mutta jämähdin nyt tähän. Tosiaan koulukoulu nyt alkoi maanantaina. Menin koululle kahdeksaksi ja siellä sitten palloili muutama sata ihmistä, kun kukaan ei tiennyt mihin mennä. Nopeasti se kuitenkin selvisi, että mennään isoimpaan saliin ja siellä vietetään koko päivä, kaikki viimeisen vuoden opiskelijat samassa salissa. Heti alkuun oli sellainen 8-18 päivä. Kaksi pitkää luentosarjaa, ensimmäinen logistiikasta ja toisen oli tarkoitus olla jokin johtamisen kurssi, mutta meni kyllä ohi aiheen. Kieli oli vaikeaa, ja vain osa asioista tuli ymmärretyksi, täällä ei ole mitään kirjoja, joten täytyy vaan toivoa, että saisi edes jotain materiaalia, jota voisin lueskella kotona. Pelkästä puheesta ei vielä mun ranskantaidolla tehty kummosia muistiinpanoja. Päivä oli rankka, kun yritti keskittyä kovasti ymmärtämiseen, joten illalla meninkin ajoissa petiin. Harmi vaan, että rakas naapurini päätti pelata jotain tappopeliä, ja näistä paperiseinistä kun kuuluu kaikki läpi, niin jouduin sitten kierittelemään sängyssä ja tuskailemaan rätätätäpumpum äänien kanssa.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Tänään sitten oli ensimmäinen päivä vapaavalintaista kurssia, sen oli tarkoitus alkaa kahdeksalta ja reippaasti kävelin kouluun ja löysin oikean paikan. Siellä meitä istui joku kuutisenkymmentä odottamassa proffaa paikalle. Vähän ennen yhdeksää meille tultiin sitten sanomaan, että aloitetaankin vasta yhdeltä, että näin täällä. Ei sitä sitten muuta kun palasin takasin asuntolalle vähän pyykkäämään, kun en keksinyt mitä olisin muutenkaan tehnyt. Olin tylsistyä odottamiseen täällä asuntolassakin, joten onneksi Karin jossain vaiheessa laittoi viestiä, että mennään syömään. Lähdin sitten takaisi koululle ja siitä syömään, jonka jälkeen kello lähentelikin jo yhtä. Kurssin esipuheet vaikuttivat kohtalaisen mielenkiintoiselta, paitsi tietty ensimmäinen aihe, josta alettiin puhumaan. Yritysten tietojärjestelmät menivät hieman ohi ymmärryksen, mutta tämä professori ainakin lupasi materiaalia kotiin vietäväksi, joten san varmasti jonkun tolkun tästäkin aiheesta.

Illalla oli tiedossa salsan-alkeet. Kurssi järjestettiin täällä meidän talolla ja olisi ollut tosi kiva, mutta siellä oli aivan liikaa ihmisiä. Sali täynnä ihmisiä, jotka eivät tienneet mihin päin liikkua ja miten johti kaaokseenJ Mutta ehkä vuoden mittaa sieltä karisee ihmisiä pois.

Kurssin jälkeen ajattelin ruveta nukkumaan, mutta muutama espanjalaistyttö sai mut houkuteltua tohon toiselle talolle katsomaan miltä siellä näyttää. Kun tosiaan tämä Maison des arts et metiers koostuu kahdesta rakennuksesta, tässä mun talossa asuu paljon ulkkareita ja toisessa on enemmän ranskalaisia. Ja pitihän se arvata, tuo ranskalaisten talo oli paaaaljon hienompi. Niillä oli viihtyisät keittiöt ja hienot systeemit. Joka kerroksessa oli kaljahanat ja ns. pienet kaupat pikkupurtavalle, ja sitten tietokone systeemit jolla maksettiin, todellisia insinöörejä! Mäkin sain maistaa niiden tarjoiluja, kun joku tarjoili omaan piikkinsä, tyydyin kyllä omenamehuun, mutta mukava siellä oli jutustella.

Huomenna mulla on tosiaan vapaapäivä, kun teen näitä viimisen vuoden kursseja ja nää alkaa samalla valmisteleen dippaansa, ja kun mä nyt en siihen ole vielä valmis niin mä lomailen aina tän yhden päivän. Ei paha.